Mokomakin Jekku Jeeveli, toisen sukupolven kantaemo, L- ja N-pentueiden äitiydestä suuresti nauttinut Nuudeli, väsyi pois 22. huhtikuuta 2012, muutamaa kuukautta vaille 14-vuotiaana. Ikänsä terveenä elänyt Nuudeli oli tarvinnut eläinlääkärin palveluja lähinnä rokotuksiin ja lapsien laskemiseen. Viimeisiä viikkoja varjosti kuitenkin jokin tulehdus, jota antibioottikuuri ei onnistunut lopullisesti nitistämään. Askel lyheni, ruokahalu katosi vieden voimat, sydän väsyi.

Nuudeli oli Alli-äitinsä tytär kaikessa paitsi narttumaisuudessa. Matriarkan otteita ei koskaan tarvittu, kun karismaattinen levollisuus heijasteli luottamusta ja turvallisuudentunnetta ilman ylilyöntejäkin. Lauman jokainen jäsen pidettiin puhtaana kuin pennut ikään, ja Nuudeli opetti prioriteettinsa kaikille. Myös ihmisilleen.

Tytär Maija (Mokomakin Lilli-Putti), tyttärentytär Elli (Mokomakin Rop'Elli) ja tyttärentyttärenpoika (S)epeli (Mokomakin Sylikoiras) jakavat laumana Nuudelin perinnön sopuisasta rinnakkaiselosta, joka jättää hymyilyttäviä muistoja. Surra ei voi, mutta ikävä saa olla.

Pakahduttava ikävä.